Yleisesti ottaen sähkön tukkuhinta on tukkumarkkinoilla aina korkeimmillaan vuoden ensimmäisellä sekä viimeisellä neljänneksellä. Syynä tähän on, että näinä aikoina sähkön kysyntä on tyypillisesti suurimmillaan ja käytössä ovat kalleimmat tuotantotavat.
Halvimmillaan sähkö on silloin, kun kysyntä on pientä, eli kesäisin kun lämmitystä ei tarvita. Kesäaikana edullisesti tuotettua sähköä on enemmän tarjolla. Hintaero kalleimman ja halvimman vuosineljänneksen välillä on noin 10–15 %. On kuitenkin hyvä huomioida, että vuosien välilläkin voi olla eroja. Esimerkiksi meneillään oleva vuosi näkyy tulevissa tilastoissa hyvin kalliina, koska sähkön tukkuhinta on ollut erittäin korkealla tasolla.
Hintojen nousu selittyy isolta osin maailman poliittisella tilanteella, mutta syyt eivät aina ole niin yksinkertaisia, kuin miltä näyttää.
Aiemmat, merkittävät vuodet sähkön tukkuhinnan kannalta
Kun muistelemme vuotta 2010, niin sähkön tukkuhinta nousi 40 % ylöspäin yhden viikon aikana. Tuolloin hinnan nousuun vaikutti suuresti historiallisen kuiva syksy Norjassa ja Ruotsissa. Kyseiset maat myivät paljon vesivoimaa korkeilla hinnoilla edellisen talven pakkasten aikana. Ja puolet sähköpörssin hinnoista perustuu Suomen naapurimaiden vesivoimaan.
Kuitenkin viime vuonna sähkön tukkuhinta nousi vuoden aikana uuteen ennätykseen. Sähkön keskimääräinen tukkuhinta vaihteli vuoden aikana 30–50 euron välillä megawattitunnilta. Loppuvuoden poikkeusolosuhteet sähkömarkkinoilla nostivat koko vuoden keskihinnan 72 euroon. Sähkön tukkuhinta määritellään pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä. Maakohtaiset hintaerot johtuvat isolta osalta siirtokapasiteetin pullonkauloista maiden välillä. Viime vuoden joulukuussa nähtiin ällistyttäviä tuloksia, kun sähkön tuntihinta oli yli 1000/MWh tasolla. Toisin sanoen, mentiin yli euro/kWh.
Kun katsomme vuotta 2020, on se aivan erilainen. Silloin sähkön tukkumarkkinahinnat laskivat reilusti. Tähän suurin selitys löytyy sääilmiöistä, sillä Pohjoismaiden hyvä vesitilanne ja lisääntynyt tuulivoimatuotanto vaikuttivat hintoihin alentavasti. Myös vuoden 2020 lauha sää oli yksi osatekijä. Vuoden 2020 aikana Suomen hinta-alueella sähkön tukkuhinta putosi ensimmäistä kertaa jopa negatiiviseksi. Tuolloin sähkön tuntihinta pysyi negatiivisena jopa yhdeksän tuntia, kolmen eri päivän aikana. Tämän vuoden aikana Suomen sähkön kulutus, sekä kotimainen sähköntuotanto ja nettotuonti laskivat. Nettotuonnilla katettiin tuolloin 18 % sähkönkulutuksesta. Tuonti Ruotsista lisääntyi, koska tuonti Venäjältä väheni. Samalla suomen nettovienti Viron puolelle kasvoi.
Se kuinka sähkön pörssihinta määräytyy Pohjoismaissa, perustuu neljään markkina-alueeseen. Näitä ovat Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. Pörssihinta määräytyy näissä maissa tapahtuvan energialähteiden tuotannon, ja tuotantoon liittyvien päästöoikeuksien sääntelyyn. Energialähteiden tuotannolla tarkoitetaan vesivoimaa, ydinvoimaa sekä erilaisia voima polttoaineita. Voimapolttoaineiksi luetaan kivihiili, öljy sekä maakaasu. Pörssihinta perustuu myös tietenkin sähkön kulutukseen sekä markkina psykologiaan. Sähkön pörssihinta ei ole kuitenkaan koskaan sama, kuin loppukuluttajan sähköstään maksama hinta.
Sähkön hinta perustuu aina avoimessa sähköverkossa kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Sähkön kysynnän ja tarjonnan jatkuva, hetkellinen epätasapaino on välttämätön, pelkästään jo sähköverkon teknisen toimivuuden kannalta.
Tämän vuoden lopulla, tai heti ensi vuoden alussa varmasti saamme tietää, mikä on ollut tämän vuoden keskimääräinen sähkön tukkuhinta. Mutta kuluttajille nämä luvut eivät varmasti ole kovin mairittelevia. On selvää, että tämän aikana sähkön tukkuhinta tulee olemaan korkea, eikä hinta välttämättä laske seuraavanakaan vuonna. Kannattaakin siis miettiä, miksi valita spot eli pörssisähkö.
Aika tulee näyttämään, miten sähkön hinnan kanssa tulee käymään. Kuluttaja voi itse pyrkiä pienentämään tai kohtuullistamaan sähkölaskuaan seuraavin toimin:
Sähköyhtiön kilpailutus edullisimman sähkösopimuksen löytymiseksi. Nykyisin tarjolla on erilaisia sopimuksia, joissa sopimuksen voimassaoloaika sekä energian tuotto tapa vaikuttavat hintaan.
Oman kulutuksen pienentäminen. Tässä apuna voivat olla esimerkiksi kodinkoneiden päivitys energiaystävällisempiin malleihin sekä oman asunnon ikkunoiden ja ovien tiivistäminen talvisin.
